tiistai 21. lokakuuta 2008

Vesiongelma

VLADIVOSTOK, VENÄJÄ

Kävimme aamiaisella hotellin kauniissa kahvilassa samassa kerroksessa kuin huoneemme oli. Aamiainen oli sopivan kattava leipineen, leikkeleineen, juomineen, mysleineen, jogurtteineen ja lämpimine vaihtoehtoineen (esim. makkaraa, kananmunaa, perunaa). Merjan vatsa reistaili edelleen, mutta se ei onneksi vaikuttanut ruokahaluun.

Kyselimme hotellin vastaanotosta, milloin kylpyhuoneessamme mahdollisesti olisi odotettavissa kuumaa vettä. Virkailija kertoi, että koko tältä alueelta Vladivostokissa on kuuma vesi poikki. Opaskirjamme mukaan se on varsin yleistä tässä kaupungissa. Hotellin väki odotti, että kuuma vesi saadaan toimimaan tämän päivän aikana. Toivomme niin, koska jääkylmä suihku ei kiehdo meitä.

Selvitimme myös, että matka hotellilta lentokentälle saattaa kestää 1,5 tuntia, ja että meidän pitäisi olla lentokentällä 1,5 tuntia aikaisemmin. Hotellin oma kuljetus maksaisi meiltä 1 500 ruplaa ja tavallinen taksi 800 ruplaa. Lupasimme palata asiaan myöhemmin, sillä kummastelimme sekä matkan pituutta että kuljetusvaihtoehtojen hintaeroa.

Tero lähti hoitelemaan asioita kaupungille Merjan suunnatessa hotellin silityshuoneeseen, joka sijaitsi 4.kerroksen siivoojien huoneen yhteydessä. Samaisessa tilassa oli tarjolla kiehuvaa vettä teetä varten. Emme ole muualla maailmassa törmänneet silityshuoneisiin hotelleissa, mutta Venäjällä niitä on ollut useammassa paikassa. Tällä kertaa meillä oli ensimmäisen kerran tarvetta silittämiselle, mutta yleisesti ottaen pidämme ratkaisua toimivana. Silityslaudalla oli puhdas, valkoinen kangas ja käytössä oli siisti höyrysilitysrauta. Vaatteet vaan esiin ja silittämään. Pian homma olikin hoidettu ja Merja palasi takaisin huoneeseemme.

Tero oli hakenut edellisestä hotellistamme rekisteröintipaperit ja käynyt Vladivostokin pääpostissa netissä etsimässä tietoa Japanin Alpeista ja majoituksista. Hänen palattuaan kaupungilta lähdimme yhdessä kiertelemään joitakin nähtävyyksiä. Vähän yli kilometrin päässä hotelliltamme sijaitsi linnoitusmuseo, jonka löytäminen oli hankalampaa kuin odotimme. Lopulta se löytyi teollisuusrakennusten takapihalta. Ystävällinen, vähän englantia puhuva vanhempi nainen markkinoi voimallisesti museon antia. Hän työskenteli siellä vapaaehtoisena opastajana ja oli saanut työstään jotain palkintojakin. Loppujen lopuksi emme innostuneet hänen näyttämänsä esitteen perusteella siirtymään sen pidemmälle. Museon erikoisuutena on joka päivä kello 12 laukaistava kanuuna, mutta oli jo iltapäivä, joten senkään takia ei kannattanut jäädä.

Läheisellä Admirala Fokinan kävelykadulla poikkesimme lounaalle viihtyisään Izbushka-ravintolaan, koska erityisesti Merja halusi perinteistä venäläistä ruokaa. Ravintola oli hauskasti sisustettu satumetsätyyliin. Alkupalaksi söimme suolakurkkuja, sieniä, marinoituja kirsikkatomaatteja ja muita pikkuherkkuja sekä ruisleipää. Pääruoaksi valitsimme molemmille kalaa, mutta erilaiset annokset. Merjan ruoka oli haudutettu folion sisällä ja ihan hyvää, vaikka annos olikin varsin pieni. Palan painikkeeksi joimme kuohuviiniä, joka muistutti kovasti siideriä ollen siis aika makeaa.

Suuntasimme kävelykadulta pankkiin, jotta saisimme vaihdettua eurojamme Japanin jeneihin. Se onnistui yllättävän hyvään kurssiin, vaikka eurot piti ensin vaihtaa rupliksi ja sitten jeneiksi. Kävimme pienessä kulmakaupassa hakemassa suklaata ja limua, ja kävelimme uutta reittiä takaisin hotellillemme.

Matkan varrella ihmettelimme realistisen kokoista tiikeripatsasta. Wildlife Conserveation Societyn mukaan Amurin tiikereitä on koko maailmassa jäljellä noin 400 aikuista yksilöä. Siperian osuus koko kannasta on yli 90 prosenttia. Tiikereiden sukupuuttoon kuoleminen on todellinen uhka koko Siperian ekosysteemille.

Hotellilla ei vieläkään tullut kuumaa vettä. Meidän oli päästävä suihkuun. Tero rohkaisi mielensä ja kävi jääkylmässä suihkussa. Merja pyysi Teroa hakemaan siivoojien samovaarista kuumaa vettä. Tero löysi samovaarin luota ämpärin ja täytti sen. Merja käytti pesemäänsä roskakoria toisena ämpärinä ja sai näin sekoitettua sopivaa vettä peseytymistä varten. Hankalaa ja raivostuttavaa, mutta kun on saatava hiukset pestyä niin sitten pitää keksiä keinot siihen. Eikä kylmä suihku edelleenkään tuntunut sopivalta ratkaisulta.

Ei kommentteja: