Heinäsirkkoja karhuille

PASTAZA, ECUADOR

Aamuyöstä Ricky haukkuu kovaäänisesti, kun joku kylän koirista eksyy alueellemme. Pelastamamme pikkukoira inisee ja vinkuu. Se taisi pelästyä isojen koirien meteliä. Pian tämän episodin jälkeen heräämme siihen, kun orava-apinat loikkivat peltikatollamme. Linnutkin metelöivät vähän, kunnes alkaa sataa. Nousemme Teron kanssa aamupesulle vähän ennen seitsemää. Uudet huonekaverimme jatkavat vielä unia. Tulen hetkeksi takaisin sänkyyn Teron lähtiessä aamiaiselle. Sytytän valot ja herätän kämppiksemme kello 7.40, kun lähden itse keittiöön aamupalalle. Molemmat mönkivät ylös.

Kahdeksalta on normaali käskynjako. Samalla Gloudina määrittää, ketkä tekevät ruokaa illalla. En ilmoittaudu vapaaehtoiseksi, koska tekisin samaa ruokaa kuin Tero eilen. Taidamme saada illalliseksi jotain israelilaista. Ainakin Jaron vähän lupailee sellaista. Tänään hoidan Jackien, Gabrielin ja Richardin kanssa lintu-, kierteishäntäkarhu- ja nenäkarhuhäkit. Lisäksi me valmistamme ruoat kaikille eläimille.

Tänään on ensimmäinen päivä, kun Gloudinan lisäksi valitaan muutama vapaaehtoistyöntekijä siivoamaan uutta apinahäkkiä. Työ on vaarallista, koska apinat eivät ole vielä luoneet omaa laumahierarkiaansa ja ne kokevat uudet ihmiset tunkeilijoina. Gloudina valitsee mukaansa Teron, Garyn, Benin ja Richin.

Eläinten ruokien valmistelu on yhtä hämmentävä kokemus kuin edelliselläkin kerralla. Olemme Teron kanssa sitä mieltä, että ohjeet pitäisi olla selkeämmät, mutta kaikki eivät jaa tätä ajatusta kanssamme. Jackie suorastaan suuttuu, kun olemme asiasta eri mieltä hänen kanssaan. Onneksi hän leppyy nopeasti. Jackie tuntuu tietävän, mitä tekee ruokavarastolla. Minä ja Gabriel yritämme tehdä, minkä pystymme. Jaan kananmunat niille eläimille, joiden Gloudina määrittää saavan niitä tänään. Leikkaan pavan aterian ja teen muita pieniä ruoanjakohommia.

Aloitamme siivoamalla pihalla vapaana olevien lintujen alueen ja jakamalla ruoat niille. Jackie siivoaa yksinäisen vihreän papukaijan häkin. Richard hoitaa punaisen aran häkin minun kertoessani, miten homma pitää tehdä. Hän liukastuu kerran täysi roskakihveli kädessään märässä mudassa, muttei onneksi satuta itseään. Jackie ja Gabriel siivoavat vihreiden papukaijojen häkin. Yksi papukaijoista nappasee nokallaan Gabrielia sormeen, muttei pahasti. Richard harjaa pienten sinisten papukaijojen häkin tasot, pesee niiden vesiastian ja jakaa niille ruoat. Minä ja Gabriel siivoamme häkin lattian.

Lintuhäkkien siivoaminen vie tolkuttomasti aikaa. Toinen ryhmä tulee auttamaan meitä siivoten toisen kierteishäntäkarhun häkin. Gabriel ja Richard siivoavat toisen. Minä ja Jackie huolehdimme nenäkarhusta. Saan mennä siivoamaan sen häkin Jackien auttaessa ulkopuolelta. Annamme nenäkarhulle kananmunan, jota se ryhtyy innokkaasti aukaisemaan. Se ei meinaa millään saada vauvahampaitaan kuoren läpi. Lopulta se onnistuu ja ryhtyy tyytyväisenä kaivamaan munan sisältöä tassullaan suuhunsa.

Liikkuessani häkissä joudun huitomaan edeltäni hämähäkinverkkoja pois. Niitä on joka puolella. Keräilen ruoantähteet pois ja harjaan lattialta nenäkarhun jätökset. Vaihdamme sen pikkutalossa olevan pyyhkeen jonkun vapaaehtoisen jättämään fleecepaitaan, koska pyyhe on jo märkä ja likainen. Pikkuinen tarvitsee lämpimän paikan nukkua.

Siivotessani nenäkarhu kipuaa syliini ja selkääni. Välillä se ylettyy selästäni häkin kattoverkkoon, jossa on puista pudonneita lehtiä. Se ryhtyy kaivamaan hyönteisiä niiden joukosta roikkuen etutassuillaan katossa takatassujen ollessa selässäni. En voi liikkua, koska muuten se putoaisi. Yhdessä kohdassa se jää roikkumaan katosta kaikilla jaloillaan. Otan sen kuitenkin alas, koska muuten se saattaa pudota yli metrin. Se nappasee minua vauvahampaillaan, jotka eivät ole mitään verrattuna Intiwarayassissa olleiden nenäkarhujen hampaisiin. Nämä eivät tunnu missään.

Ottaessani ruokia ämpäristä nenäkarhu hyppää syliini ja ryhtyy syömään siinä viinirypäleitä. Se puraisee rypälettä ja pudottelee niitä sitten ympäriinsä niin että sylini on aivan rypälemehussa. Pidän tästä pikkuotuksesta. Olisi mukava antaa sen nukahtaa syliini, mutta täällä se ei ole sallittua. Meidän tulee olla mahdollisimman vähän vuorovaikutuksessa näiden eläinten kanssa, jotta ne voidaan päästää vapauteen mahdollisimman pian.

Siivotessamme eri eläinten häkkejä Tero on ollut apinahäkillä. Ensin homma sujuu hyvin Teron ja Benin mennessä häkkiin. Hetken kuluttua kapusiiniapina Sam hyökkää kiinni Teron saappaaseen. Hän yrittää olla huomioimatta apinaa ja jatkaa siivoamista. Hänen siirtyessään eteenpäin toinen apina hyökkää Samin antaman mallin rohkaisemana takaapäin kiinni hänen reiteensä ja upottaa hampaansa siihen. Veri alkaa valua. Tero siirtyy niin rauhallisesti kuin pystyy ulos häkistä ja käy paikkaamassa puremajäljet huoneessamme. Hän menee vielä uudestaan häkkiin eri puolelle, jossa hän onnistuukin siivoamaan aika ison osan.

Pääsemme tauolle kello 11 maissa. Popsimme voileivät ja juomme kaakaota. Keskukseen on tullut kaksi uutta vapaaehtoista. Tällä kertaa naisia. He majoittuvat Garyn ja Louisan huoneeseen. Olisimme ehkä ottaneet heidät mieluummin kuin parikymppiset miehet, koska oletamme kyseisten naisten olevan melkoisesti siistimpiä kuin näiden nuorten miesten. Tulemme toki hyvin toimeen Richardin ja Edin kanssa.

Tauon jälkeen kaikki muut paitsi uudet naiset, Tom ja minä lähtevät alas viidakkoon hakemaan sokeriruokoja. Minä ja Tom ryhdymme rakentamaan isoa harjalaatikkoa uuteen apinahäkkiin. Tom pääasiassa rakentaa ja minä avustan. Saamme laatikon melkein valmiiksi ennen kuin muut tulevat takaisin kantaen hikisinä pitkiä sokeriruokoja. Gary on kaatunut pahasti ja satuttanut nilkkansa, mutta hän vähättelee ongelmaa. Menemme kaikki lounastauolle. Tero tekee meille spagettia ja eilistä pastakastiketta. Syötyämme tiskaan ja siivoan keittiötä sekä lakaisen sen lattian.

Lounaan jälkeen Tomille ja minulle selviää, että olemme rakentaneet laatikon väärin. Sen pohja olisi tietenkin pitänyt olla verkkoa eikä puuta, koska muuten siihen varastoitavat harjat eivät kuivu. Tom jatkoi rakennuspuuhia minun lähtiessäni kämppistemme kanssa metsästämään heinäsirkkoja syötettäväksi kierteishäntäkarhuille. Tero meni Gabrielin ja ecuadorilaismiehen kanssa rakentamaan uuteen apinahäkkiin eteistä, jotteivät apinat pääse niin helposti karkaamaan, kun häkkiin mennään siivoamaan.

Kävelemme Richardin ja Edin kanssa alas kukkulalta samaan suuntaan, missä kävimme Teron kanssa kävelyllä sunnuntaina. Päästyämme jonkin verran alemmas Richard ja Ed ryhtyvät haaveilla metsästämään ruohikosta heinäsirkkoja. Minä huolehdin isoista jogurttipurkeista, joihin ne laitetaan. Saamme pyydystettyä arviolta kolmisenkymmentä erikokoista heinäsirkkaa. Juttelemme niitä näitä matkailusta ja Perusta, jonne pojat suunnittelevat jatkavansa matkaansa.

Palattuamme valmistelen kierteishäntäkarhujen ruoat. Menen viemään ruoat niiden häkkeihin uusien naisten kanssa. He eivät ole ennen työskennelleet villieläinten kanssa, mutta tekevät vapaaehtoistyötä kotieläinten parissa Englannissa. Alemmassa kierteishäntäkarhun häkissä Michael ja Ben rakentavat uutta ovea, koska se on ollut puolirikki jo pitkään. Unohdan ottaa heiltä avaimen lähtiessämme ylemmälle häkille ja joudun ravaamaan edestakaisin. Laitettuamme ruoat ylähäkkiin ja saatuamme oven suljettua kierteishäntäkarhu tulee ulos talostaan. Se yrittää hyökätä oven verkon läpi kimppuumme, mutta kyllästyy nopeasti ja ryhtyy tutkimaan ruoka-annoksiaan.

Kierteishäntäkarhujen jälkeen ruokimme vielä pihalla vapaan olevat linnut ja pavan. Alkaa taas sataa. Sininen ara nappaa ison banaanin kädestäni ja syö sitä hyvällä halulla, mutta muita lintuja eivät tunnu banaanit kiinnostavan. Yllättäen pava syö koko sille pilkkomani banaanin kädestäni. Näin hyvä ruokahalu sillä ei ole ollut kertaakaan sitä syöttäessäni.

Pesen muutaman harjan, joita olemme käyttäneet Tomin kanssa rakentaessamme laatikkoa ja putsaan ruokavaraston pöydän. Käyn vilkaisemassa, että songo songo on kunnossa, koska tänään se on määritetty minun tehtäväkseni. Tero tarkastaa punaisen aran tilanteen. Näytän toiselle uusista naisista, missä pekarit ovat, koska hänen tehtävänsä on tarkastaa, että niillä on kaikki hyvin. Muiden lopetettua työt suljen työkaluvaraston ja otan työpajasta sähkön pois päältä. Ulkona sataa kaatamalla. Toivon, että tällä viikollakin saisimme edes vähän auringonpaistetta.

Illalliseksi nautimme Jaronin valmistamaa herkullista israelilaista shaksukaa. Sitä on vähän liian vähän, mutta lisäkkeenä tarjoillaan salaattia, riisiä ja leipää, joten kaikki saanevat riittävästi ruokaa.

Lähden Garyn kanssa pilkkopimeään kaatosateeseen syöttämään heinäsirkkoja ja kananmunia kierteishäntäkarhuille. Tallustamme taskulamppujen valossa mutaista polkua alas kukkulan rinnettä. Päästyämme Mitzi-kierteishäntäkarhun häkille näemme sen vilahtavan taskulampun valokeilassa. Koputamme heinäsirkkapurkkia, jotta se tietää mitä olemme tuomassa sille. Mitzi tulee häkin ovelle. Gary avaa purkin ja laittaa sen verkkoa vasten minun valaistessani purkin pohjaa. Mitzi ryhtyy kaivamaan heinäsirkkoja purkista. Se onnistuu saamaan pari keskikokoista otusta ja syömään ne hyvällä halulla.

Sade häiritsee Mitziä. Avaamme toisenkin heinäsirkkapurkin, josta se napostelee vielä muutaman heinäsirkan. Lopuksi annamme sille kaksi keitettyä kananmunaa, jotka valitettavasti joudumme pudottamaan häkin maalattialle. Kierteishäntäkarhut ovat siistejä eläimiä eivätkä pidä märästä mutamaasta. Mitzi epäröi laittaa jalkansa mutaan. Jätämme sen miettimään, miten paljon se haluaa kananmunia.

Kävelemme keittiön ohi toisen kierteishäntäkarhun häkille. Tämä otus on huomattavasti äkäisempi kuin Mitzi. Se tulee samantien meitä ovelle vastaan tietäen, että tuomme sille heinäsirkkoja. Avaan ensimmäisen purkin. Gary laittaa sen verkkoa vasten. Kierteishäntäkarhu on söpönnäköinen, mutta pelottavan agressiivinen eläin. Se ryhtyy kaivamaan heinäsirkkoja purkista kuin nallekarhu valtavaa hunajapurkkia. Se onnistuu saamaan pari heinäsirkkaa ja syömään ne, mutta sen jälkeen se haluaa raivopäisesti saada koko purkin itselleen. Yritämme vielä toisella purkilla.

Viimeiseksi annamme kierteishäntäkarhulle kananmunan. Se yrittää pitää tassuillaan munaa sylissään, muttei pysty samaan aikaan siirtymään verkkoa pitkin parempaan ateriointipaikkaan. Niinpä muna putoaa mutaiseen maahan, josta sen täytyy käydä se hakemassa.