Elävä kani villikissan syötäväksi

PASTAZA, ECUADOR

Syön aamiaiseksi Puyosta ostamani jogurtin ja mysliä, koska viikon ruokatarvikkeet tulevat vasta tänään illalla. Tero ei syö aamupalaa lainkaan, vaan kiertää keskuksen alueen ympäri piirtäen aikaisemmin aloittamaansa karttaa. Kokoonnumme käskynjakoon kello 8. Gabriel on myöhässä. Tero käy hoputtamassa häntä ylös sängystä. Lopulta hän saapuu paikalle ja pääsemme aloittamaan.

Saan tehtäväksi huolehtia kahden kapusiiniapinan, songo songon, villa-apinan ja pekareiden häkeistä. Hommaan nimetään kanssani Jackie, Tom ja Gabriel. Tero menee Michaelin ja Jaronin kanssa ruokavarastolle valmistelemaan kaikkien eläinten ruoat. Sen jälkeen he huolehtivat linnuista, kierteishäntäkarhuista ja nenäkarhusta. Ennen häkkien siivoamista kannamme kasoittain papaijoita, banaaneja ja kaalia kukkulanrinnettä ylös ruokavarastolle. Se on hikistä puuhaa.

Aloitamme häkkien siivoamisen kapusiiniapinoista. Tina ja toinen apina näyttävät tulevan huomattavasti paremmin toimeen kuin aikaisemmin. Ne nyppivät toistensa turkkeja ja pelleilevät keskenään meidän siivotessamme häkin pienempää puolta. Putsaan tasot. Tom kokeilee ostamaamme sementtilastaa siivotessan maalattiaa. Se toimii hyvin isompiin ruoantähteisiin ja ulosteisiin, mutta hän tarvitsee lisäksi lattiaharjaa. Laitamme ruoat häkkiin ja päästämme apinat sinne. Siirrymme siivoamaan toista puolta. Gabriel aloittaa lattiasta ja on tyytyväinen uuteen välineeseen. Putsaan vesiastian ja tasot. Jackie jatkaa lattian putsaamista. Hän on todella perusteellinen sen kanssa nyppien joka ikisen pienenkin murusen pois meidän muiden odottaessa.

Seuraavaksi siivoamme songo songon häkin. Tämä pieni, pörröinen apina on tosi hassu. Se pitää omituisia ääniä ja hyppii niskaani ja selkääni siivotessani häkin lattiaa. Muut odottelevat ulkopuolella. Songo songo muistuttaa minusta jonkin verran luonteeltaan Intiwarayassissa hoitamiani yöapinoita.

Käyn pesemässä songo songon häkissä käytettävät harjat ja menen sen jälkeen muiden perässä villa-apinan häkille. Tom siivoaa pienempää puolta. Gabriel ja minä rapsuttelemme apinaa. Laitettuamme ruoat pienemmälle puolelle apina siirtyy sinne. Siivoamme Gabrielin kanssa isomman puolen. Joudun kiipeilemään tikapuilla, jotta saan kaikki tasot harjattua puhtaaksi. Gabriel liukastuu mutaisessa maassa ja pyllähtää istualleen, muttei onneksi satuta itseään.

Viimeinen hommamme ennen taukoa on pekareiden aitauksen siivous. Houkuttelemme kaikki viisi maissintähkillä toiselle puolelle aitausta ja suljemme portin puolien välillä. Jackie lakaisee ison, sementtisen ruoka-alustan ja huuhtelee sen vedellä. Häkin vieressä on vesiletku ja hana, joka tekee hommasta harvinaisen kätevän. Vien ruoantähteet lähellä olevaan biojätekuoppaan. Gabriel pesee pekareiden vesiastian. Kaadamme neljä ämpärillistä ruokaa alustalle; maissia, juuria, kaalia, papaijaa yms.

Kun pekarit keskittyvät syömiseen, Jackie ja Rich laittavat niiden nukkuma-alustalle puuhaketta. Minä ja Gabriel pesemme ruokaämpärit ja harjat. Sen jälkeen olemme valmiit tauolle. Syömme kananmunavoileipiä ja juomme kaakaota. Gloudina lähtee Puyoon ostamaan viikon ruoat ja hoitamaan muita asioita. Gary ottaa ohjat ja määrittää, mitä kukakin tekee tauon jälkeen.

Tero ja Gabriel ryhtyvät siivoamaan ruokavarastoa, jonne toimme isot määrät hedelmiä ja vihanneksia aamulla. Minä menen Benin kanssa ruokkimaan margayn ja siivoamaan sen häkin sekä kanien ja marsujen häkin. Aloitamme sulkemalla margayn toiselle puolelle häkkiä. Sen jälkeen Ben siivoaa toisen puolen. Margay on siisti otus eikä sille syötetä hedelmiä ja vihanneksia, joten sen häkin siivoaminen ei vie kauan.

On aika syöttää margay. Useimmiten sille annetaan elävä kani metsästettäväksi. Haemme kanin häkistään. Se nostetaan ja kuljetetaan korvista roikottamalla. Joudun kantamaan sen. Minua säälittää, koska tiedän sen tulevan kohtalon. Kani on valkoinen ja sillä on punaiset pelokkaat silmät. Se antaa minun kuljettaa sitä tekemättä vastarintaa. En millään raaski vain roikottaa sitä korvista vaan tuen sitä myös takapuolesta toisella kädelläni.

Margayn häkille päästyämme Ben näyttää kissalle, mitä olemme tuomassa sille. Se on saanut edellisen kanin perjantaina. Ben antaa kanin minulle ja käskee työntää sen häkkiin verkon läpi, kun hän päästää margayn toiselta puolelta häkkiä. Hän menee avaamaan häkkien välisen luukun. “Nyt”, huikkaa Ben. Kanin pää mahtuu hyvin verkon raosta. Se sätkii jaloillaan niin, että minun on vaikea saada sen takapuolta läpi.

Margay hyökkää juuri, kun saan kanin raosta toiselle puolelle. Minulla on surkea olo. En tiedä, haluanko nähdä tämän vai en. On kauheaa syöttää elävä luontokappale toiselle, vaikka luonnossa näin tapahtuisikin. Se ei tunnu luonnolliselta, vaan ainoastaan inhottavalta. Katson, kuinka margay upottaa edessäni hampaansa kanin niskaan ja raahaa sen ylös puunoksalle. Näen kanin kauhistuneen katseen ja äänettömän avonaisen suun sen roikkuessa kauhusta kankeana margayn suusta. Kissa vie saaliinsa talonsa katolle. Se pitää kanin hampaillaan aloillaan niin kauan, ettei tämä enää liiku. Sen jälkeen kuulen, kuinka se upottaa hampaansa kanin kalloon ja alkaa nauttia ateriaansa.

Ben siivoaa toisen puolen häkistä. Pesen vesiastian. Avaamme häkkien välisen luukun, jotta margay pääsee liikkumaan niiden välillä. Jatkamme työtämme kanihäkillä, jossa itseasiassa tällä hetkellä asustaa vain kaksi marsua. Harjaan häkin maalattian puhtaaksi ottaen myös kuivikkeeksi laitetut litimärät kaislat pois. Harjaan ja huuhtelen marsujen suojaksi rakennetun talon. Pesen vesiastian Benin tuodessa uudet kuivikkeet. Hän peittää häkin läpinäkyvällä pressulla, jottei se kastu jatkuvasti sateessa. Marsut pakenevat kauimmaiseen nurkkaan siivotessani. Haen niille salaattia, maissia ja maissinlehtiä ruoaksi.

Lounastauolla valmistamme Teron kanssa upporasvassa lohkoperunoita, koska vapaaehtoisten ruokavarastostaa ei löydy oikein muutakaan syötäväksi kelpaavaa. Gloudina tulee Puyosta vasta illalla. Aamupäivällä oli ihan mukava sää, mutta nyt ulkona sataa kaatamalla. Paikalle saapuu uusia vapaaehtoisia, kolme nuorta miestä. Kaksi heistä, Richard ja Ed, majoittuvat samaan huoneeseen kanssamme. He ovat viettäneet edelliset kaksi viikkoa Santa Martha Rescue Centrissä. Selitämme heille muutamia käytännön asioita ja viemme heidät keittiöön syömään, mitä sattuvat löytämään. Lopettelemme lounastauon noin kello kolme.

Tero jatkaa eläinten ruokavaraston siivoamista. Käyn sanomassa Garylle, että huomasin aamupäivällä songo songon häkissä pari huolestuttavaa reikää. Käymme yhdessä katsomassa tilanteen ja toteamme, että ne olisi hyvä paikata. Ryhdyn hommaan. Tero auttaa leikkaamalla valitsemastani verkosta minulle paikkapalan. Laitan palan rautalangoilla kiinni peittäen sillä itseasiassa useamman häkin verkossa olevan reiän. Songo songon häkki on vanha ja melkoisen huonokuntoinen.

Kun lopettelen häkin paikkaamista, Jackie tulee paikalle. Meidän on tarkoitus ulkoiluttaa songo songoa. Jackie menee häkkiin ja apina hyppää hänen olkapäälleen. Viemme sen noin sadan metrin päähän häkistään. Hetken houkuttelun jälkeen se hyppää Jackien olkapäältä puunoksalle, kivuten nopeasti korkeuksiin. Se nautiskelee olostaan hyönteisiä metsästäen ja maailmanmenoa ihmetellen. Me tarkkailemme sitä alhaalta ja pyrimme pitämään sen jatkuvasti näkyvissä.

Noin puolen tunnin kuluttua ryhdymme houkuttelemaan apinaa alas puusta. Maiskuteltuamme ja juteltuamme sille jonkin aikaa se alkaa lähestyä meitä. Se laskeutuu tuskastuttavan hitaasti alaspäin. Juuri kun songo songo kipuaa takaisin Jackien olkapäälle, yksi orava-apina meinaa puraista sitä. Heitän orava-apinaa puukapulalla ja se perääntyy. Viemme songo songon takaisin häkkiinsä. Jackie hellittelee sitä vielä hetken minun katsellessani häkin ulkopuolelta.

Ollessamme ulkoiluttamassa songo songoa Tero on yrittänyt saada yksinäistä vihreää papukaijaa ulkoilemaan kanssaan. Lintu on kuitenkin liian pelokas tulemaan Teron mukaan. Ehkä hän onnistuu huomenna. Tero auttaa rakentamaan lisää apinoiden siirtohäkkejä. Päivän lopuksi käymme katsomassa, että pekareilla on kaikki kunnossa. Gary on määrittänyt meidät huolehtimaan niiden hyvinvoinnista ainakin tänään.

Odotamme edelleen Gloudinaa saapuvaksi ruokien kanssa. Hänen saapuessaan pitää olla riittävästi porukkaa kantamassa ruokia ja muita tarvikkeita kukkulaa ylös. Sovimme Teron kanssa, että hän kantaa minunkin osuuteni, jotta voin mennä suihkuun. Käytyäni suihkussa Gloudinaa ei näy vieläkään. Alamme olla jo vähän huolestuneita, koska jäljellä olevista ruokatarvikkeista on hankala taikoa illallista. Jackie, Louisa ja Tero sopivat tekevänsä munakasta, mutta ennen kuin he ehtivät aloittaa Gloudina saapuu vihdoinkin noin kello 20. Yleensä syömme jo silloin. Ruoan valmistaminen kestää pari tuntia, joten tänään on tiedossa todella myöhäinen illallinen.

Kukaan ei halua ryhtyä valmistamaan ruokaa. Jackie ja Louisakin heittävät jostain syystä hanskat tiskiin. Teron mielestä on väärin, ettei kukaan tee mitään ja hän ryhtyy hommiin. Olen eri mieltä hänen kanssaan, koska meidän on viime aikoina ollut hankala saada ihmisiä ruoanlaittoon. He eivät tee ikinä ruokaa, jos he saavat sen nenänsä eteen tekemättä mitään. Jatkan tämän jutun kirjoittamista. Tero katoaa keittiöön. Louisa ja Gabriel auttavat Teroa. Saatuani jutun valmiiksi menen heidän avukseen tiskaamaan. Ruoka on valmista; pastaa ja vihannes-tomaattikastiketta.

Menemme nukkumaan pian illallisen jälkeen, koska söimme vasta kello 21.30. Saan unen päästä kiinni, mutta herään myöhemmin siihen kun Jaron ja Tom juttelevat kovaäänisesti viereisessä huoneessa. Jaron kertoo mielenkiintoisia juttuja elämästä Israelissa, mutta haluaisimme ennemmin nukkua. He eivät varmaan tulleet ajatelleeksi, että asuinrakennuksessamme kaikki äänet kulkeutuvat kaikkialle. Juttelu jatkuu ja jatkuu, kunnes pyydän heitä siirtymään keittiöön juttelemaan tai lopettamaan, jotta saamme nukuttua. He sanovat haluavansa itsekin nukkua ja juttu loppuu siihen.

Video: Pikku pekarit juoksevat kilpaa ruoan luokse