Orientoituminen Barilocheen

BARILOCHE, ARGENTIINA

Kävimme aamupäivällä Chalten Travelillä kyselemässä Teron villapaitaa, mutta valitettavasti sitä ei ollut löytynyt. Ei auttanut muu kuin ryhtyä etsimään miehelle uutta paitaa, koska Etelä-Amerikassa sille on todella käyttöä. Barilochessa on paljon ulkoilutamineita myyviä kauppoja ja merkkitavaraakin on tarjolla. Suurin osa paidoista on kuitenkin fleece- eikä villapaitoja. Niinpä pyörimme pääkadulla aika pitkään ennen kuin löysimme haluamamme. Uusi villapaita maksoi peräti 10 euroa.

Jatkoimme shoppailuretkeämme ja hankimme Terolle pienen Hugo Bossin hajuveden. Ostaessamme hajuvettä kauppa meni kiinni siestan ajaksi. Kun olimme valmiit, meidät ohjattiin ulos takakautta. Päädyimme rappukäytävään, jossa yllätykseksemme ulko-ovi oli lukossa. Samoin oli se ovi, josta meidät ohjattiin kaupasta ulos. Olimme siis loukussa. Ei auttanut kuin koputella kaupan puoleista ovea. Onneksi myyjät eivät olleet vielä ehtineet lähteä. Yksi heistä otti avaimen ja tuli avaamaan rappukäytävän ulko-oven.

Kävelimme järvelle nautiskelemaan aurinkoisesta päivästä kivikkorannalla. Leikimme kulkukoirien kanssa ja ihastelimme kaunista järvimaisemaa. Vesi oli yllättävän lämpimän tuntuista, kuin suomalainen järvivesi parhaimmillaan keskikesällä. Osa rannalla olijoista kävikin uimassa.

Käytyämme Todo-supermarketissa palasimme hostelille iltapalalle. Juttelimme kanadalaispariskunnan kanssa argentiinalaisten ruokailutottumuksista. Heidänkin mielestään on omituista, että argentiinalaiset syövät niin vähän vihanneksia, vaikka täällä on ihanteelliset olosuhteet kasvattaa niitä. Kanadalaiset olivat matkalla El Bolsoniin, joten annoimme heille vinkkejä kokemuksiemme perusteella.

Päivän lounasruokapaikka:
Familia Weiss -ravintola Barilochen pääkadulta järvelle päin. Erikoinen sisustus. Merja söi peuraa ja perunapalleroita ja Tero taimenta, mutta erityisesti jäi mieleen alkusalaatti, jonka porkkanaraaste oli jäässä.