Eksyksissä Santiagossa

VALPARAISO – SANTIAGO, CHILE

Maksoimme Casa Aventura -majoituksemme dollareilla, koska saimme sen näin 19% halvemmalla. Vältyimme siis maksamasta Chilen arvonlisäveron, jonka olisimme joutuneet maksamaan jos olisimme käyttäneet Chilen pesoja.

Otimme taksin Valparaison linja-autoasemalle, jossa ostimme liput seuraavaan bussiin Santiagoon. Meillä oli hyvä tuuri, sillä bussi lähti melkein heti. Pääsimme matkaan kello 11 ja saavuimme Santiagoon pari tuntia myöhemmin. Bussi oli mukava. Maisema matkan varrella oli tyypillistä chileläistä maalaismaisemaa höystettynä kauniilla viinitiloilla ja vuorilla.

Santiagon linja-autoasema sijaitsee kymmenisen kilometriä ydinkeskustan ulkopuolella, mutta sieltä on hyvät metroyhteydet joka puolelle kaupunkia. Metroa oli helppo käyttää. Junia kulki muutaman minuutin välein. Vaihdoimme kerran metrolinjaa päätyen Irrarrazavalin asemalle.

Meidän oli vähän hankala suunnistaa metroasemalta haluamallemme Hotel Valdivialle, koska alue oli huonosti esillä opaskirjamme kartassa. Kyselimme paikallisilta, mihin suuntaan meidän pitäisi lähteä. Valitettavasti meidät ohjattiin väärään suuntaan. Aurinko paistoi kuumasti kävellessämme noin kilometrin verran varastoalueelta vaikuttavalla alueella. Päästyämme takaisin alueen päätielle päätimme, että Merja jää odottamaan tavaroidemme kanssa yhteen kadunkulmaan Teron kartoittaessa lähikorttelit.

Kadunkulmassa ei oikein voinut istua missään, kun taas ison bulevardin keskellä oli viihtyisän oloinen puisto penkkeineen. Merja ei kuitenkaan voinut siirtyä, koska tavaroita oli niin paljon. Tero ei löytänyt hotellia eikä lopulta enää Merjaakaan. Viestitettyämme hetken toisillemme tekstiviesteillä Tero palasi takaisin sovittuun kadunkulmaan. Otimme taksin, koska muuten hotellin löytyminen vaikutti toivottomalta. Taksi ajoi parin korttelin päähän eli olimme pyörineet ihan haluamamme hotellin lähikulmilla.