Bow Wow

OSAKA, JAPANI

Hyvinnukutun yön jälkeen päätimme jäädä Floral Inn hotelliin vähintään kolmeksi päiväksi. Maksettuamme lisäyöt vastaanottoon lähdimme aamupalalle ostosputkeen. Päädyimme lopulta Clever kahvilaan, koska sen nimi viittasi fiksuun päätökseen.

Namba-aseman infopisteessä meitä opasti jo eläkeiässä oleva pirteänoloinen herrasmies. Saatuamme roppakaupalla lisätietoa Osakasta lähdimme rohkeasti etsimään pienen kartan avulla lähistöllä sijaitsevaa matkatoimistoa. Matkan varrella ihmettelimme muun muassa miten kadun risteykseen oli vedetty suojatie diagonaalisesti noin 50 metrin leveydeltä. Aika ajoin risteyksen kaikki liikennevalot menivät autoilijoilta punaisiksi, jolloin se oli kokonaan varattu jalankulkijoille. Risteyksen poikki pääsi kävelemään miten halusi, vaikka suoraan diagonaalisesti. Nerokasta, vai oliko?

Tutkailimme karttaa, muttemme olleet ihan selvillä suunnista. Pienen pähkäilyn jälkeen kysyimme sopivasti kohdalle osuneelta korttelipoliisilta apua. Ystävällinen virkamies osoitti, lähestulkoon kokonaan japaniksi, matkatoimiston olevan ihan kulman takana. Todellisuudessa se oli huomattavasti pidemmällä ja itse asiassa juna-aseman sisällä, mutta löysimme kuitenkin lopulta perille.

Matkatoimistossa meitä palveli nuori mies, joka osasi suhteellisen hyvin englantia. Puolen tunnin selvittely, henkilötietojen antaminen ja luottokortilla maksaminen päättyi lopulta siihen, että meillä oli kahden yön majoitus Koyasanista buddhalaistemppelistä. Ostopäätös ei ollut reissumme halvimmasta päästä, mutta rahahan pitää muuttaa elämyksiksi. Ja temppeliin majoittuminen tarjosi juuri sitä mitä olimme Japanista hakemassa.

Olimme pohtineet jo pidemmän aikaa mitä kautta lentäisimme Japanista Suomeen. Halusimme siihen väliin vielä aurinkoiselle hiekkarannalle, sillä odottaahan kotimaassa kylmä ja pimeä talvi. Matkailushoppailun makuun päästyämme menimme Thai Airwaysin toimistolle kyselemään lentoja tuttuun ja turvalliseen Bangkokiin. Kalliista hinnasta huolimatta teimme varauksen varmuuden vuoksi. Näin meille jäi pari päivää harkinta-aikaa, koska lippuja ei tarvinnut lunastaa samantien.

Kaupunkiin tutustuminen pääsi saman tien käyntiin, sillä lähdimme metron sijasta kävellen takaisin hotellillemme. Matkan varrella tuli jälleen tutkittua usein karttaa, josta ei aina saanut edes kompassin kanssa tolkkua. Yritimme pysyttäytyä mahdollisimman paljon pääkadun varrella, vaikka se ei tarjonnut paljon kulttuurisia virikkeitä.

Välillä silmiin osui jotain omituista. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon arkkitehtuurin pieni helmi; moderni ruosteenvärinen rakennus, jonka ulkoseinässä oli poikkeuksellisen mielenkiintoiset ulokkeet kasveille. Kyseinen luova ratkaisu tosin tarkoitti, että rakennuksen íkkunat olivat vain pienet rupuiset suikaleet, joista tuskin näki paljoakaan ulos.

Ostosalueelle saavuttuamme menimme ’all you can eat’ -sushiravintolaan. Maksettuamme kiinteän lounashinnan, noin 10 euroa per henkilö, istahdimme sushi-liukuhihnan eteen. Pienillä lautasilla lipui tasaiseen tahtiin ties minkä sorttisia sushiherkkuja. Näitä sai vapaasti lapata suuhunsa kunnes napa paukkui. Meille raja tuli vastaan 12 lautasellisen jälkeen. Vieressämme istuva paikallinen mies lopetti vasta kun oli tyhjentänyt täydet 30 lautasellista. Tällaisessa ravintolassa sushi ei ole ihan ensiluokkaista, mutta välillä pitää tyytyä laadun sijasta määrään.

Pimeän laskeuduttua Osakan valomainokset heräävät henkiin. Kaupungin kaupallisuus tulee värikkäiden valomainoksien myötä selkeästi esiin. Suurien tavaramerkkien kilpailu kuluttajien ajasta ja huomiosta on ilmeisen kiivasta. Vaikka mainokset näyttävät parhaimmillaan huikean upeilta, ja niistä huokuu ison metropolin itsevarmuus, emme kaivanneet samanlaista neon- ja LED-valo kakofoniaa Helsingin katukuvaan.

Päivän mieleenpainuvin elämys oli Bow Wow -niminen paikka. Ihmettelimme paikan edessä olevaa kummallista mainosta, jossa kehotettiin ohikulkijoita tulemaan sisään leikkimään koirien kanssa. Konsepti oli sen verran outo, että oli ihan pakko mennä katsomaan. Bow Wow on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat viettää aikaa kahvilan koirien kanssa. Kadulla sisäänheittäjä seisoo koiran kanssa, jonka vieressä on valokuvia yläkerran koiratarhan asukkaista. Pienen sisäänpääsymaksun jälkeen asiakas viedään yläkerran kahvilaan (aidalla suljettuun tilaan), jossa pitää tilata vähintään yksi juoma, joka nautitaan koirien temmeltäessä vapaasti lattialla.

Bulldogin pentu kiipesi pöydälle asti ihmettelemään uusia asiakkaita ja tilaamiamme juomia. Lattialla vipelsi noin kymmenen erirotuista pentua. Osalle pennuista oli puettu vaipat, jotteivät ne niin helposti sotke paikkoja. Silti hoitajatytöt saivat juosta vähän väliä rätin kanssa ympäriinsä, kun pennut pissivät sinne tänne. Istuskellessamme koirien keskellä leikkien noin tunnin ajan huomasimme, että koirat vaihdettiin säännöllisin väliajoin takahuoneeseen hetken huilimaan. Lähtiessämme jäimme pohtimaan, mitä koirille tapahtuu, kun ne kasvavat pennuista aikuisiksi koiriksi. Joka tapauksessa ne tarjosivat meille hauskan, joskin omituisen hetken keskellä kuhisevaa Osakaa. Hymy suupielessä palasimme takaisin hotellille.


Video: Bow Wow -koirat telmivät