torstai 26. kesäkuuta 2008

Ojaa ja biojätekuoppaa kaivamassa

PASTAZA, ECUADOR

Sataa kaatamalla. Meidät on tänään jaettu vähän pienempiin ryhmiin, joka mahdollistaa nopeamman työskentelyn. Aamupäivällä hoidamme Saran ja Richardin kanssa lintuhäkit ja nenäkarhun.

Olen eilen maininnut Gloudinalle, että pekareiden häkin vierustalle pitäisi kaivaa oja, jotta ruoka-alustaa pestessä vesi ei jäisi kastelemaan maaperää ja heikentämään häkin kestävyyttä. Saan tehtäväksi kaivaa ojan Jaronin ja Gabrielin kanssa. Juttelemme kaivaessamme niitä näitä. Jaron kertoo, että hänellä on ikävä tyttöystäväänsä. Erityisesti kun hän katsoo, miten Tero ja minä viihdymme yhdessä, hän toivoisi tyttöystävänsäkin olevan täällä. Opettelemme israelilaisia kirosanoja, joista en muista yhtään. Taitanee johtua siitä, että minulla on kuumeinen olo.

Saatuamme ojan valmiiksi ja testattuamme sen toimivuuden ilmoitan Gloudinalle, etten voi oikein hyvin. Painun sänkyyn nukkumaan ennen lounasta. Myös Ed on huoneessamme lepäämässä, koska hänellä on vatsa sekaisin. Hän kuvailee tuntemuksiaan, että kamaa tulee takapuolesta kuin koskena konsanaan. Ed on parikymppinen irlantilainen ja hurmaava persoona. Hän ei ole ennen kokenut matkailijan yleisintä vitsausta eli vatsatautia ja on hieman hämmentynyt tilanteesta. Vielä emme ole saaneet häntä ottamaan Imodium-kapseleita, vaikka useampi kanssamatkaaja on niitä ystävällisesti tarjonnut.

Voin jo paremmin, kun saan vähän levättyä. Lounaalla syömme munakasta ja avocadolla voidellut sämpylät. Tero on aamupäivän kaivanut uutta biojätekuoppaa Saran kanssa. Jaronkin kävi välillä kaivamassa, mutta kovasta israelilaisesta tahdostaan huolimatta urakka osoittautui Jaronille ilmeisesti liian raskaaksi. Hyvässä seurassa kaivaminen on kuitenkin hauskaa puuhaa.

Lounaan jälkeen liityn hiekankantoketjuun Teron ryhtyessä Richin kanssa laittamaan pressua nenäkarhun häkin suojaksi. Hiekkasäkit ovat painavia. Alhaalla olevat kylän nuoret miehet kantavat useamman säkin kerrallaan, mutta minä en pysty kuin yhteen. Kannamme ja kannamme, kunnes siirryn Garyn ja Debbien kanssa siivoamaan kierteishäntäkarhun häkkiä. Aamun siivousryhmä ei ollut saanut karhua suljettua nukkumalaatikkoonsa eikä siten ollut voinut mennä häkkiin sisälle. Mennessämme paikalle Gary menee häkkiin, vaikkemme ole varmoja siitä että karhu on laatikossaan. Käy ilmi, että aamun ryhmä on luullut pieneen katokseen laitettua papaijaa kierteishäntäkarhuksi. Karhu on siis laatikossaan ja saamme häkin nopeasti siivottua. Samalla ruokimme molemmat kierteishäntäkarhut.

Käyn songo songo -häkillä katsomassa, että sillä on kaikki hyvin. Häkin katossa on pieni puusta pudonneen oksan repimä reikä, jonka piti jo olla korjattu. Käyn sanomassa Garylle, että reikä on edelleen katossa. Hän kiroaa ne, joiden tehtäväksi reiän korjaus on annettu ja lupaa ottaa asian uudestaan esille.

Gary, Sara ja minä valmistamme illallisen. Gary on suunnitellut, mitä teemme joten Sara ja minä toimimme apulaisina. Pilkomme kaikenlaisia vihanneksia ison määrän ja keitämme jättikattilallisen quinoaa. Ruoka on herkullista ja sitä on riittävästi. Juttelemme illallisella keskuksen asioista Gloudinan ja Garyn kanssa. Gloudina kertoo, ettei hän aio olla täällä koko elämäänsä, mutta uuden vetäjän löytäminen on vaikeaa. Parasta olisi, jos joku ecuadorilainen ottaisi homman itselleen.

1 kommentti:

Tero_ja_Merja kirjoitti...

Tue Flor de la Amazonian toimintaa.

Aloitimme Facebookissa Euro apinoille -tukiryhmän kuultuamme, että hoitamamme apinat ja muut suojelusta tarvitsevat eläimet ovat joutumassa evakkoon.

Nopein tapa auttaa on suorittaa rahalahjoitus siirtymällä Flor de la Amazonian sivuilta löytyvään Paypal -palveluun.