Inka Express

PUNO – CUSCO, PERU

Ystävämme Nestor kävi eilen piipahtamassa hotellillamme ja sai jälleen myytyä meille tuotteitaan. Ostimme Nestorilta liput Inka Express -bussiin Punosta Cuscoon. Bussi oli kohtuutasoinen turistibussi, joka pysähtelee useammassa paikassa matkan varrella. Nestorin palveluksiin kuului myös järjestää meille taksi hotellilta linja-autoasemalle.

Aamulla odotimme Nestoria kello 7 hotellimme ala-aulassa. Olimme pettyneitä, kun häntä ei kello 7.10 vieläkään näkynyt. Meillä alkoi olla tosissaan kiire bussille. Lopulta päätimme ottaa itse taksin linja-autoasemalle, koska lipuissamme luki että paikalla pitää olla kello 7.15. Nestorilla oli varmasti hyvä syy myöhästymiseensä, mutta emme voineet enää odottaa. Ehdimme hyvin Inka Expressin bussiin, joka lähti kello 7.30.

Bussi oli lähes täynnä. Olimme varanneet liput sen verran myöhäisessä vaiheessa, että jouduimme melkein takapenkille istumaan. Itseasiassa lopulta päädyimmekin istumaan takapenkillä, jossa ei ollut ketään muita. Saimmepahan lisää tilaa. Bussiopas Rodriques toivotti meidät tervetulleeksi englanniksi ja espanjaksi. Suurin osa matkustajista oli englanninkielisiä. Lähdimme matkaan kutakuinkin aikataulun mukaisesti.

Bussi ajeli ylös vuorenrinnettä. Upeat näkymät Titikaka-järvelle Punon kaupunkiin avautuivat eteemme, mutta vain hetkeksi. Pian olimme täyttä vauhtia matkalla läpi perulaisen maaseudun kohti Juliacan kaupunkia. Opas kertoi paikallisen väestön osaamisesta ajaessamme läpi Juliacan. Kaupunki on tunnettu piraattikopioita valmistavista tehtaistaan. Täältä löytyy kaikki Adidaksista uusimpiin DVD-elokuviin, mutta mikään ei ole aitoa. Omituista mielestämme oli, että oppaamme oli ylpeä kaupunkilaisten saavutuksista.

Pian saavuimme noin 100 kilometriä Punosta sijaitsevaan Pukaran kylään 3 900 metrin korkeuteen. Kylä oli merkittävä muinaisen Pucara-kulttuurin keskus yli 2 000 vuotta sitten. Kukkulalla sijaitsevat Kalasayan rauniot. Retkemme suuntautui keskustassa olevaan pieneen kivimuseoon, jossa ihmettelimme oppaan johdolla kivipatsaiden symbolisia eläinfiguureja sammakoista puumiin sekä hienoja raunioista löytyneitä ruukkuja.

Pukaran kylän jokaisen katon harjalla nököttää kaksi pientä härkäpatsasta. Nämä suojaavat taloa ja talonväkeä pahoilta voimilta. Pukara on tunnettu härkäpatsaistaan, mutta niitä näkyy myös monin paikoin muualla Perussa.

Matka jatkui upeissa vuoristolaaksoissa noustessamme jatkuvasti ylöspäin. Tien laidalla näkyi isoja laumoja laamoja ja alpakoita. Noin 100 kilometriä ajeltuamme saavutimme päivämatkamme korkeimman kohdan, La Rayan, 4 335 metrin korkeudessa. Lumihuippuiset vuoret ympäröivät pientä näköalapaikkaa, johon oli sulloutunut turistibussien lisäksi lukuisa määrä matkamuistokauppiaita. Tarjolla oli jos jonkinlaista pipoa, liinaa ja villapaitaa sekä erilaisia laaman tai alpakan nahasta tehtyjä pikkumattoja ja laukkuja. Paikallisilla oli mukanaan lähes vastasyntyneitä alpakoita, joita he antoivat turistien kuvata maksua vastaan. Pikkuiset olivat käsittämättömän söpöjä ja pehmeäturkkisia, mutta mielestämme niiden paikka olisi ollut emojensa luona eikä turistien ihmeteltävänä.

Sicuanin kylässä pysähdyimme maittavalle lounaalle. Seisovasta pöydästä voimme valita haluamamme kokonaisuuden. Nautimme ruokamme aurinkoisella pihamaalla kahden brittinuoren kanssa keskustellen. Päivämme on ainakin tähän asti sujunut mukavan rentouttavassa tunnelmassa. On hauskaa, kun saa välillä olla ihan tavallinen turisti ja kulkea vain oppaan perässä sen kummemmin pohtimatta, minne ollaan menossa seuraavaksi.

Kun kaikki olivat saaneet vatsansa täyteen, jatkoimme laskeutumista kohti Raqchin rauniokylää. Olimme jo mukavasti 3 500 metrissä, joka tuntui meistä ihan normaalilta, vaikka vielä vähän yli kuukausi sitten olimme normaalia väsyneempiä 2 500 metrin korkeudessakin. Boliviassa ja Perussa olisi todella epämukava matkailla, jos kärsisi jatkuvasti vuoristotaudin oireista.

Raqchissa tutustuimme oppaan johdolla Wiracochan temppelin raunioihin. Temppeli oli aikoinaan yksi inkojen pyhimmistä paikoista. Sen mahtavat seinät ovat kestäneet maanjäristykset inkojen kehittämän rakennustekniikan ansiosta. Kiehtova yksityiskohta näillä inkaraunioilla oli raunioiden läpi kulkeva suora tie, jolla oli inkoille astronominen merkitys. Tiettynä päivänä vuodesta tien toisessa päässä aurinko asettuu täsmälleen samaan linjaan tien kanssa.

Seuraavaksi saavuimme Andahuaylillasin kylään, jonka nähtävyys on sen jesuiittakirkko. Kirkko on rakennettu 1600-luvulla muinaisen inka-temppelin raunioille. Se näytti ulkopuolelta varsin vaatimattomalta, mutta sisällä on silmiinpistävän paljon kultaa. Kirkkoa ei voi sisältäkään oikein kutsua kauniiksi, mutta omituiseksi kylläkin. Eri tyylisuunnat sekoittuivat ja kultainen alttari oli vaikuttava. Seinämaalaukset kuvasivat uusille kristityille, miten rikkauksia kahmineet joutuvat helvettiin ja vaatimattomaan elämään tyytyvät pääsevät taivaaseen. Kirkossa rikkaat ihmiset istutettiinkin helvettimaalauksen puolelle ja tavallinen väki taivasmaalauksen puolelle.

Andahuaylillasista oli enää noin tunnin matka Cuscoon. Vähän ennen Cuscoa vasemmalla puolella tietä näkyi mahtava inkojen rakentama portti, joka oli aikoinaan vartioitu ja johti inkojen hallitsemaan laaksoon. Saavuimme Cuscoon viiden aikoihin iltapäivällä. Inka Expressin toimiston lähistöllä ihastelimme mahtavan inka-hallitsijan Pachacutecin valtavaa pronssipatsasta. Quechuan kielen sana Pachakutiq tarkoittaa sitä joka muuttaa maailman. Hän laajensi inka-valtakunnan Cuscon laaksosta kattamaan lähes koko sivistyneen osan Etelä-Amerikkaa ja on nykyperulaisten sankari. Machu Picchu uskotaan rakennetun Pachacutecin valtakauden aikana.

Otimme taksin Inka Expressin toimistolta Cuscon keskustaan. Yllätykseksemme kaikki opaskirjastamme ruksaamamme majoituspaikat olivat täynnä. Pyörimme vanhan kaupungin alueella jo lähes epätoivoisina, koska alkoi tulla pimeää. Seuraamme lyöttäytyi jälleen yksi kärkäs myyjä, Edwin. Päätimme seurata häntä, jotta saisimme edes jonkin katon päämme päälle. Hän vei meidät San Blas II -hotelliin, joka ei ihan ollut mitä halusimme, mutta hintaansa nähden ihan mukiinmenevä.

Hinta: 22 EUR/hlö (sis. kuljetukset, oppaan, virvoitusjuomat ja lounaan) + museoiden sisäänpääsyliput yhteensä 5 EUR/hlö