Interpretation center

BAQUERIZO MORENO, GALAPAGOS, ECUADOR

Hikisen kuumasta päivästä huolimatta päätimme lähteä talsimaan poukaman toisella puolella sijaitsevaan Cristobalin interpretation centeriin (tutkimus- ja tietokeskukseen). Matkaa kertyi vaivainen kilometri, mutta olimme aivan puhki paahtavasta auringon paisteesta tullessamme keskuksen portille.

Moderninoloinen keskus koostui kahdesta erillisestä rakennuksesta. Ensimmäisessä rakennuksessa oli taidenäyttely. Seinillä roikkuvat öljymaalaukset toivat vahvasti esille ihmisen luonnolle aiheuttaman rasituksen. Nopean katsauksen jälkeen suuntasimme kapeaa lankkupolkua pitkin kaktuksien ohi seuraavaan rakennukseen, jossa meitä odotti katsaus Galapagoksen historiaan, nykytilanteeseen ja tulevaisuuden haasteisiin.

Vaikka Galapagoksen historia alkoi jo miljoonia vuosia sitten vedenalaisten tulivuorenpurkausten muodossa, saarten luonnontila rikkoutui vasta vuonna 1535, jolloin ensimmäiset ihmiset, panamalaiset, löysivät sen vahingossa. Nimi Galapagos tulee saarella asuvista jättiläiskilpikonnista, joista muodostui merenkulkijoille tärkeä muonitus- ja rasvanlähde. Näitä uljaita eläimiä lahdattiin verisesti esim. vuosien 1811 ja 1844 välillä yli 100 000.

Saarten historiallisesti merkittävin henkilö on tutkimusmatkailija ja evoluutioteorian isä, Charles Darwin. Tieteellisestä näkökulmasta Galapagoksen osuus ei ollut niin merkittävä kuin annetaan ymmärtää. Darwin viittasi aikoinaan radikaalissa kirjassaan Galapagos-saarten ekosysteemin vain muutaman kerran.

Ecuador julisti saaret itselleen vuonna 1832. Sata vuotta myöhemmin osa saarista sai luonnonpuistostatuksen. Luonnonsuojelun kannalta merkittävin vuosi oli 1959, jolloin saarten viimeinen vankila suljettiin ja luonnonpuistoaluetta laajennettiin kattamaan 97% pinta-alasta. Toisaalta tämä tarkoitti myös kaupallisen turismiaikakauden alkamista.

Historiaosuuden jälkeen laskeuduimme luiskaa pitkin tutkiskelemaan satelliittikuvia Puerto Ayoran ja muiden asutuskeskusten hurjan nopeasta kasvusta. Kaksikymmentä vuotta sitten nykyään jo kaupungin mittakaavassa oleva Puerto Ayoran satama oli tuolloin pieni kyläpahanen. Autot yleistyivät saarella vasta 1990-luvun alussa. Nykyään niitä alkaa olla jo liiaksikin.

Yksi tilastoihin perustuva graafi osoitti, että Suomi on nykyään väkilukuunsa, pinta-alaansa ja energiankulutukseensa suhteutettuna maailman kolmanneksi pahin teollisuusvaltio - ekologisen jalanjäljen näkökulmasta katsottuna. Ja mehän kun ollaan niin puhtaita pulmusia!

Keskuksen loppuosa keskittyi viestittämään ilosanomaa Galapagoksen kestävän kehityksen strategiasta. Pääidea ja asetetut päämäärät olivat mielestämme ihan relevantit, mutta etsinnöistämme huolimatta emme löytäneet strategiasta johdettuja esimerkkejä konkreettisista toimenpiteistä.

Kävellessämme ulos keskuksesta mietimme, missä määrin ennalta määritetty kestävän kehityksen malli on missään päin maailmaa toteutettu niin, että konkreettiset tulokset vastaavat tai jopa ylittävät asetetut tavoitteet ja muut kriteerit.