AGUAS CALIENTES, PERU
Kävimme aikaisin nukkumaan, koska tarkoituksemme oli lähteä aamun ensimmäisellä bussilla kello 5.30 Machu Picchulle katsomaan auringonnousua. Ulkoa kuului juhlinnan ääniä, mutta emme antaneet niiden häiritä.
Hieman myöhemmin juhlinnan ääni voimistui. Se muuttui vähitellen niin voimakkaaksi, ettemme mitenkään pystyneet nukkumaan. Jossain soi musiikki infernaalisen lujaa ja asiaa pahensi vielä dj:n jatkuva huuto mikrofoniin. Merja laittoi korvatulpat korviinsa, mutta nekään eivät auttaneet. Oli kuin olisimme olleet vankina kidutuskammiossa, jossa ei anneta nukkua.
Kello 23 Tero lähti selvittämään, mistä ääni on peräisin. Hän löysi jalkapallokentän laidalta festivaaliteltan, josta musiikki kuului. Teltan lähistöllä oli pari vartiomiestä, jotka kertoivat juhlien loppuvan noin tunnin kuluttua. Selvä, emmeköhän me sen kestä. Tero tuli takaisin nukkumaan.
Kului tunti, kului kaksi. Meteli oli hirvittävä eikä nukkumisesta edelleenkään tullut mitään. Aloimme olla epätoivoisia. Lopulta kello 2 aamuyöllä Terolta, maailman rauhallisimmalta mieheltä, paloi pinna totaalisesti. Merjan kummastellessa hän puki jälleen päälleen ja marssi ulos huoneesta sanoen: “Nyt ne bileet loppuu”.
Tero löysi samat vartijat kuin aikaisemminkin ja pyysi heitä mukaansa bileisiin sanoen lopettavansa ne nyt. Vartijat katsoivat huonosti espanjaa puhuvaa pienikokoista miestä ihmeissään, mutta seurasivat kuin seurasivatkin tätä sisälle telttaan. Koko kaupunkia terrorisoivissa bileissä oli noin kymmenen juhlijaa, jotka olivat ympäripäissään. Tero kehotti dj:tä hiljentämään musiikkia. Tämä vain nauroi ja väänsi volyymia entistä kovemmalle.
Joku humalaisista juhlijoista tuli heilumaan pullon kera Teron eteen, muttei onneksi saanut tappelua aikaiseksi. Vartijat katselivat kauhuissaan tilanteen kehittymistä. Tero vaati bileiden järjestäjää paikalle. Pian hänen luokseen saapuikin keski-ikäinen humalainen nainen. Tero selitti espanjaksi, ettei hotellissamme kukaan pysty nukkumaan ja tämä taas tarkoittaa sitä, että hotellinomistaja tulee menettämään tuhansia dollareita asiakkaiden kieltäytyessä maksamasta unettomasta yöstä. Tarina oli tietysti täyttä puppua, kun ei hotellissa edes ollut kovin montaa asiakasta, mutta se tehosi. Tosin myöhemmin kuulimme, että hotellimme omistaja on kaupunginjohtaja, joten nainen taisi pelätä häntä.
Nainen käski dj:tä lopettamaan musiikin soittamisen tyystin. Tämä oli enemmän kuin Tero oli odottanut. Tavoitteena oli ollut vain saada volyymi siedettävälle tasolle. Tero oli jopa suunnitellut erilaisia terroritekoja, jos hän ei saa bileitä keskustelemalla loppumaan. Yhtenä keinona hän oli ajatellut etsiä teltan sähköjohdot ja katkaista ne. Onneksi näin radikaaleihin toimenpiteisiin ei sentään tarvinnut ryhtyä. Tero kiitti ja palasi nukkumaan. Puoli tuntia oli ihanan hiljaista, kunnes joku yritti jälleen aloittaa bileet. Ne kuitenkin lopetettiin rivakasti, joten saimme vihdoin jatkaa unia. Siinä vaiheessa aiottuun herätykseemme oli aikaa enää noin kolme tuntia, joten aamulähtömme myöhäistyi huomattavasti.
tiistai 20. toukokuuta 2008
Uskomaton yö
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Pidan musiikista ! Mutta mietin miten itse olisin sietanyt yo hairintaa, samoissa olosuhteissa ?
Onneksi, etunani on lukea mielenkiintoisia kokemuksianne ja kuvitella tilanne (turvallisesti)toisin.
Mita olisikaan tapahtunut jos nama ihmiset eivat olisi hiljentaneet aanekasta musiikillista yoiloitteluaan ?
Onneksi tilanne koitui kaikkien parhaaksi, hyvin!
- Alice
Niin pidän minäkin musiikista, mut kohtuus on häirinnälläkin. Kuis paljon Alice reissailet ?
Kyl reisussa kunnon lepo/yöunet on välttämätöntä .. jatkoa ajatellen!
Reissaileva Jere
Reissailen vain "valmismatkaillen".
Teen "omatoimimatkani" seuraten tätä TheReissu-sivustoa :), toistaiseksi !
- Alice
Lähetä kommentti